Uralla eteenpäin -podcastin kolmannen jakson vieraana oli Jonathan Rasmus. Jonathan on psykologi, puoliksi puuseppä ja urheilusta innostuja. Tällä hetkellä hän tekee runsaasti henkilöarviointeja työssään MPS:n rekrytointikonsulttina. Lisäksi hän toimii MPS:llä business development managerina.
Jonathan juttelee työssään hyvin paljon HR:n ja esihenkilöiden kanssa siitä, millaisia kykyjä he tarvitsevat organisaatioihin nyt ja tulevaisuudessa. Hän keskustelee lisäksi rekrytoidessaan ihmisten kanssa siitä, mitä vahvuuksia heillä on ja millainen työ heille sopii. Kun kyseessä on vahvuudet ja oma potentiaali, Jonathanilta löytyy näin olleen kattava näkökulma niin organisaatioiden kuin yksilöidenkin puolelta.
Mitä henkilöarviointi on?
Tyypillisin henkilöarviointi on Jonathanin mukaan rekrytoinnin yhteydessä tehtävä soveltuvuusarviointi. Siinä arvioidaan henkilön soveltuvuutta tietyssä tilanteessa, tiettyyn tehtävään, tiimiin ja organisaatioon. Henkilöarviointi tuo esiin henkilön ominaisuuksia ja vahvuuksia, eikä ainoastaan osaamista ja aiempaa työkokemusta. Arviointia tehdään yleensä rekrytoinnin loppuvaiheessa, silloin kun mukana on 1-4 finalistia.
Henkilöarviointi hyödyttää organisaation lisäksi yksilöä itseään. Parhaassa tapauksessa henkilöarviointi on keskustelua, jossa moni asia konkretisoituu myös arvioitavalle itselleen. Tunnin haastattelu on harvinainen tilanne, jossa fokus on täysin yksilössä itsessään sekä hänen osaamisessaan. Kun pääsee ilmaisemaan omia toiveita ja ajatuksia, ne konkretisoituvat ja voivat selkeytyä hyvinkin paljon. Vahvuudet ja oma potentiaali voivat samalla alkaa hiljalleen selkeytymään
Mitä vinkkejä antaisimme henkilöarviointiin osallistuvalle?
Jonathan muistuttaa, että kannattaa muistaa haastattelijan olevan vain ihminen, joka tykkää keskustella ja nauraakin välillä. Kannattaa myös olla täysin oma itsensä miettimättä sen kummemmin, mitä sinun halutaan vastaavan tiettyihin kysymyksiin. Jonkun muun esittäminen saattaa kostautua myöhemmin, jos tulee valituksi tehtävään, joka ei välttämättä sovikaan itselle.
Voiko henkilöarvioinnin avulla selvittää millainen työ itselle sopii?
Itselle sopivaa työtä voi Jonathanin mukaan selvittää osittain henkilöarvioinnin avulla, mutta on hyvä kuitenkin myös pohtia esimerkiksi missä ympäristössä tai työssä on viihtynyt aiemmin, tai millaisista tehtävistä on nauttinut. Itselleen sopivan työn löytäminen ei myöskään ole ihan suoraviivaista. Monelle henkilölle voi sopia monenlainen työ ja samantyyppistä työtä voi tehdä erilaisilla piirteillä.
Voiko henkilöarvioinnin avulla selvittää omia vahvuuksia?
Henkilöarvioinnin tai soveltuvuusarvioinnin nimenomainen tarkoitus on selvittää tiettyyn tehtävään liittyviä vahvuuksia ja kehittymiskohtia, eli kyllä. Samalla selviää myös millaiset tehtävät voisivat sopia itselle tulevaisuudessa. Haastattelut ja keskustelut vahvuuksista eivät ole psykologien tai rekrytoijien yksinoikeus, vaan näitä samoja keskusteluita voi käydä myös tuttujen tai ystävien kanssa. Kysymällä palautetta, pääsee kuulemaan ulkopuolelta omia vahvuuksia ja palautetta omasta toiminnasta.
Millaisia asioita pitäisi huomioida, jotta löytäisi oman unelmatyön?
Jonathan itse ajattelee, että kannattaa erotella mikä on oma haaveammatti siitä, millainen työ itselle loppujen lopuksi sopii. Tietty idea jostain ammatista, kuten johtaja tai kirjailija voi kiinnostaa, mutta ei niinkään se varsinainen käytännön työ. Itselleen sopivin mahdollinen työ on eri asia kuin unelmatyö. On tärkeää miettiä, mitä unelmatyö omalla kohdalla tarkoittaa.
Mistä tekijöistä voi tunnistaa, jos ei ole itselleen sopivassa työssä?
Paras mahdollinen työ innostaa ja motivoi, pikemminkin kuin vie kaiken jaksamisen. Unelmatyökin voi olla raskasta, mutta olisi hyvä, että suurin osa tehtävistä olisi innostavia. Voi olla myös niin, että työyhteisö ei sovi omaan persoonaan tai työssä on sellaisia vastuualueita, jotka kuormittavat enemmän kuin muut vastuut. Tässä tapauksessa voi miettiä, voisiko jotain vastuuta siirtää muille, tai työtä muulla tavalla tuunata. Paras kanava työn sisällön muuttamiselle on keskustella oman esimiehen tai tiiminvetäjän kanssa. Tilanteeseen voi myös ottaa ulkopuolista näkemystä sparraajan tai valmentajan kanssa.
Miten omia vahvuuksia voi lähteä kartoittamaan?
- Helpoiten pääset liikkeelle listaamalla, mitä vahvuuksia itse itsessäsi tunnistat. Niistä voi myös kysyä mielipidettä läheisiltä.
- Juttele läheisten tai ulkopuolisen valmentajan kanssa omista vahvuuksista.
- Mieti, mikä on oman elämän aikana työssä tai harrastuksissa sujunut hyvin ja miksi ne ovat sujuneet helposti.
- Kuuntele tarkasti muiden kommentteja siitä, mitkä asiat ovat muiden mielestä vaikeita, mutta sinulle helppoja.
- Listaa viikon ajalta kaikki innostavat ja motivoivat työtehtävät, sekä sellaiset tehtävät, joita siirrät eteenpäin ja jotka tuntuvat vaikeilta. Kun teet innostavia tehtäviä, käytät vahvuuksiasi.
- Keskustele sellaisen henkilön kanssa, jolla on erilainen työ- tai koulutustausta kuin sinulla. Saat uusia näkökulmia.
- Lifeworksin uravalmennuksissa hyödynnetään henkilöarvioinneissa käytettäviä vahvuuksia mittaavia tehtäviä ja tuloksia. Ne antavat konkreettista tukea vahvuuksille.
Ja lopuksi: jos et tule henkilöarvioinnin jälkeen valituksi tehtävään, tai tulokset ovat sinulle epämieluisia, se ei tarkoita sitä, ettet sopisi mihinkään tehtävään. Älä siis lannistu jos et tule valituksi. Mieti sen sijaan millaisessa ympäristössä vahvuutesi tulevat vieläkin selkeämmin esille. Henkilöarviointien tulokset eivät siis ole pysyvä leima, vaan liittyvät tiettyyn tilanteeseen, kontekstiin ja tehtävään.
Jonathan päättää podcastin kannustaen: ”Lähestykää henkilöarviointia mahdollisuutena.”
Jakson lopussa Jonathan jakaa omat uravinkkinsä. Kuuntele jakso täältä.
Uralla eteenpäin -podcastissa kuulet uratarinoita ja saat inspiraatiota uran eri vaiheisiin. Jokaisessa jaksossa Lifeworksin Linda Neiglick ja Suvi Poikela pureutuvat yhteen uralla etenemiseen liittyvään teemaan yhdessä vieraan kanssa. Keskustelu jatkuu somessa hashtagilla #urallaeteenpain. Kaikki jaksot löydät täältä sekä Spotifystä.
