Oppiminenhan on aina ollut elämän mittaista ja laajuista. Perinteisissä professioissa, taiteessa ja tutkimuksessa, käsityöammateissa, vanhemmuudessa, ikääntymisessä – kaikissa opitaan koko ajan.
Uutta sen sijaan on oppimisen kanavien monipuolistuminen. Kun omaa osaamistaan ja tietopohjaansa voi kasvattaa missä vain, milloin vain, koko ajan, tulee helposti runsaudentuska. Käytänkö oppimisaikani oikeisiin asioihin? Miten pysyn ajan tasalla, kun vauhti kiihtyy kaikessa ja eilisen tieto on jo vanhentunutta?
Kokosin tähän omat teesini ja vinkkini metodista, jota voisi kutsua nimellä tietosamoilu. Siihen kuuluu määrätietoinen harhailu, avautuminen serendipiteetille ja tiedonkäyttötaitojen kasvattaminen.
Kun otat tavaksesi kerätä laadukasta tietoa ja analysoida ja soveltaa sitä, oppimisesta tulee infoähkyisen suohiihdon sijaan virkistävää samoilua.
1. Arvosta omaa monipuolisuuttasi.
Mitä monimutkaisemmaksi maailma muuttuu, sen enemmän tarvitaan yllättäviäkin asiantuntemusyhdistelmiä. Tähän on helppo nähdä montakin syytä. Globaalit haasteet ovat kaikki varsin systeemisiä ja siksi monialaisia. Asiakkuusymmärrys taas edellyttää aina maailman hahmottamista useampien silmälasien läpi.
Työmarkkinoilla osaamisen ristiinpölytys tuo erilaistavaa lisäarvoa. Jos miljoonat ihmiset lukevat samat kirjat ja käyvät samat avoimet verkkokurssit, kilpailet heidän kanssaan samassa sarjassa.
Arvosta ja kasvata siis omaa taito- ja tietodiversiteettiäsi! Moni meistä hyötyy harrastustensa myötä saamastaan tiedoista, kokemuksista ja taidoista myös työelämässä. Alanvaihtajilla taas on aina selkänoja ”vanhassa” osaamisessaan: vaikka se olisi tiedollisesti vanhentunutta, sen tietorakenteet voivat olla tärkeitä tukipilareita uuden oppimiselle.
2. Määrittele uteliaisuutesi.
”Mua kiinnostaa kaikki, mistä en tiedä mitään”, totesi suomalaisen tv-sarjan henkilö muinoin. Carl von Linné muotoili asian elegantimmin: ”Omnia mirari, etiam tritissima” – ihmettele kaikkea, vähäpätöistäkin. Uteliaisuuteen liittyy myös kriittisyys: ensimmäistä lähdettä ei kannata heti uskoa, asioiden taustat on hyvä selvittää. Siksi se on olennaisen tärkeää maailmassa, jossa heikosti perusteltu ja väärä tieto leviää kuin kulkutauti.
Pääset tietosamoilun alkuun, kun kysyt itseltäsi:
- Mikä minua kiinnostaa?
- Mistä en tiedä tarpeeksi?
- Mistä en tiedä yhtään mitään, mutta voisi olla kiva tietää?
Älä rajaa itseltäsi mitään suoralta kädeltä! ”En ymmärrä tästä mitään.” ”En ole koskaan ollut kiinnostunut tästä.” ”En ole tämän alan ihminen.” ”Olin aina koulussakin niin huono tässä.”
Mitä jos yllättäisit itsesi? Kokeilisit jotain itsellesi ihan vastakkaista? Löydä uusiin aiheisiin jokin koukku, joka liittää ne vakiintuneisiin kiinnostuksen kohteisiisi. Tai etsi helppo johdanto aiheeseen.
3. Vaali keskittymisen iloa.
Tee tietosamoilusta oma paikkasi. Erota ”on-demand -googletus” syventyvästä oppimisesta. Pysähdy aiheiden äärelle. Varaa aikatauluusi aikaa. Oma suosikkihetkeni on aikainen lauantaiaamu: kuppi kahvia, kirja ja takaisin sänkyyn lukemaan. Löydä ahmimisikäinen lukijasi uudelleen!
4. Kasvata perustaitoja.
Kielitaito. Lukemisen taito. Keskittyminen. Ihmettely. Asioiden yllättävä yhdistäminen. Kriittisyys. Näitä taitoja tarvitaan kaikilla elämänalueilla, koko elämän ajan.
5. Älä tyydy höttöön!
Maailma on täynnä laadukasta sisältöä. Muista tiede! Tutkimukset, jotka eivät anna klikkisaaliita ja valmiita ratkaisuja. Tilastotieto, joka auttaa pääsemään asioiden juurille. Kirjat, joihin on koottu tekijän vuosikymmenien osaaminen. Älä tuhlaa aikaasi bestseller-oppaiden lukemiseen, jos tavoitat niiden pääkohdat kirja-arvioista tai lehtiartikkeleista.
6. Luo rutiinit jatkuvalle oppimiselle eri kanavissa.
Jatkuva oppiminen ei siis vaadi tiukkoja tavoitteita, ohjelmia ja aikatauluja. Vaikka niitäkin tarvitaan, kaunis aikomus ”aion opetella aiheesta X kaiken” toimi viimeksi joskus 1700-luvulla. Siksi on tärkeää luoda omaan arkeen sopiva systematiikka tiedonhankintaan. Tässä esimerkkejä:
- Kerran kuussa: Aikatauluta itsellesi kirjaston käyttö. Suosittelen varausten tekemisen sijaan random-menetelmää: mene isohkoon kirjastoon ja etsi jokin laadukas tietokirja itsellesi vieraasta aiheesta. Only boring people get bored – ihan varmasti löydät jotain uutta innostavaa.
- Muutaman kerran viikossa:
– Tilaa vaikka Feedlysta omin kiinnostuksen kohteisiisi sopiva uutissyöte. Muokkaa sitä jatkuvasti. Jaa löytöjesi kiinnostavimmat kohdat somessa, jotta analysoisit uutisia tarkemmin.
– Tilaa laadukkaita podcasteja ja ota niiden kuuntelu tavaksi muiden viikkorutiinien ohessa – vaikka siivotessa tai pyykkiä viikatessa.
- Kerran päivässä:
– Käytä suosikkisovellustasi, sitä jonka piti auttaa sinut oppimaan asia X, mutta joka unohtui. Se muistuttaa ja koukuttaa ja on käytössäsi niinä hetkinä, kun puhelimesi houkuttelee joutenoloon. Esimerkiksi Duolingon valtavaan suosioon on hyvät perusteet.
– Varaa päivääsi aikaa lukemiselle. Ja lue.
- Säännöllisesti, oman syklisi mukaan: Pysähdy ajattelemaan, mitä olet oppinut. Kirjoita, kuvaa, piirrä miellekartta tai kerro kaverille. Käytä tähän apuvälineitä: kuvia, kuvakaappauksia, muistiinpanoja. Näiden omien ”valittujen palojen” keräilyyn on olemassa paljon systeemejä, mutta mikään niistä ei ole aukoton. Tietosamoiluun kuuluu tietynlainen arvaamattomuus ja se, että vaikutteita tulee enemmän kuin mistä on oikeasti hyötyä.
Eevi Kuokkanen on MPS Prewisen luova johtaja.
