OSAAMISTARPEITA on tulevaisuudessa vaikeaa, ellei mahdotonta määritellä ennakolta. Tämän takia oppimisen pitää olla jatkuva osa elämänkaarta ja arkea. Koska oppiminen on kovaa hommaa, pitää sen juureen istuttaa yksilölliset kiinnostuksen kohteet.
Tämän seurauksena myös työn pitäisi juurtua paremmin siihen, mikä työntekijää aidosti kiinnostaa, siis sisäiseen motivaatioon. Keskeistä on tunnistaa yksilöllisesti, miten kukin voi tekemisellään tyydyttää psykologiset perustarpeet: vapauden, virtauksen ja vastuun.
OLENNAISEKSI muodostuu myös aloittelijan mieli: ymmärrys siitä, että vaikka osaisit kuinka paljon tahansa, on aina uutta opittavaa – ja jo kertynyt oppi voi jopa vanhentua yhdessä yössä. Kuten Risto Siilasmaa ja Rasmus Roiha hiljan esittivät, tutkinnoille pitäisi säätää parasta ennen -päiväys. Harva tutkinto koskee enää käyttökelpoista osaamista kahdenkymmenen vuoden päästä.
TULEVAISUUDEN OPPIMINEN on elämän pituista ja laajuista oppimista. Se kestää siis kehdosta hautaan – ja aamusta iltaan. Jo nyt informaalit ja formaalit oppimismenetelmät nousevat osaamisen kehittämisessä samalle viivalle: kielen voi oppia Duolingosta, tekoälyn perusteet Elements of AI -verkkokurssilta. Osaamista ei tarvitse enää hakea koulun penkiltä, jos ei halua.
Tutkinnon merkitys vähenee koko ajan sekä osaamisen osoittamisessa että rekrytoinnissa erottautumisessa. Esimerkiksi trendikkäällä pelialalla katsotaan ani harvoin työnhakijan tutkintotodistuksia. Työt ja osaaminen puhuvat puolestaan.
NÄPPÄRÄ TAPA kartoittaa sisäiseen motivaatioon perustuvia työn ja oppimisen polkuja on tehdä kutsumuskartta. Kirjoita paperille kaikki sellaiset tekemisen muodot, joista aidosti nautit. Esimerkiksi lukeminen, ruoan laittaminen, luonnossa samoilu, moottoreiden rassaaminen ja niin edelleen. Mieti sitten, mitä sellaisia toimialoja löytyy, joissa arkesi voisi koostua näistä askareista.
Hyvän elämän ytimessä ei ole hieno titteli tai hyvät bileet, vaan arki, joka koostuu mielekkäästä tekemisestä aidosti läsnä olevien ihmisten kanssa.
OLEMME aika akuutissa paineessa keksiä, miten oppiminen ja työ juurrutetaan sisäisen motivaation peruskysymyksiin. Olennaista on tunnistaa menetelmät eri elämänvaiheissa ponnisteleville: perustan luomiselle, kokeilujen mahdollistamiselle, kipinän sytyttämiselle, osaamisen päivittämiselle ja lopulta työllistymiselle aidosti kiinnostavalle alalle. Työmarkkinoita pitääkin kehittää nykyisen palikkamaisen jäykän ja liikkumattoman rakennelman sijaan aaltomaisempaan suuntaan, jossa työ ja oppiminen muodostavat saumattoman kudelman läpi ihmisen elämän ja arkipäivän.
TYÖKALUT tällaiselle mallille ovat jo olemassa. Nyt kyse on enemmän tahtomisesta ja tekemisestä. Jos onnistumme, voittajia ovat niin työntekijät, työnantajat kuin yhteiskuntakin. Automaatio ja muutoslainehdinta muuttuvat uuden ajan hyvinvoinnin kantoaalloksi.
Kirjoittaja Lauri Järvilehto, FT, on Lightneerin, Filosofian Akatemian ja Unicefin hallituksissa vaikuttava sarjayrittäjä, filosofi ja tietokirjailija. Järvilehdon intohimona on uusien asioiden oivaltaminen, tutkitun tiedon sanoittaminen sekä työelämän ja oppimisen kehittäminen. Lauri oli vieraspuhujana Lifeworksin lanseeraustilaisuudessa 14.3.2019.
