Mietin, mikä minua innostaisi ja mitä tekisin mielelläni enemmän.
Halusin piirtää. Vaikka en oikein osannut.
Arvaatte varmaan, miten siinä kävi. Viikko innostusta. Toinen vähän väkinäistä pakerrusta. (”Ai niin se tuunaus, se pitää vielä tehdä!”)
Kolmantena viikkona tuunaus jäi arjen kiireisiin. Tarkoituksenahan oli lisätä motivaatiota, ei stressiä.
Tuosta kokeilusta on jo yli kolme vuotta, ja nyt voin todetta, että se ei suinkaan epäonnistunut.
Tuosta kokeilusta on jo yli kolme vuotta, ja nyt voin todetta, että se ei suinkaan epäonnistunut. Ajatus jäi kytemään, ja pikkuhiljaa se muuttui toiminnaksi, käden liikkeiksi.
Alkuun piirtelin sinne tänne, vähän salassa ja nolona. Muistiinpanoja, ideoiden kuvina projektien yhteydessä, sitten myös kuvitettuina mindmappeina työpajojen valkotauluille.
En oikein osannut, mutta sain riittävän hyvin ilmaistua omia ajatuksiani ja keskusteluja – ja paljon tehokkaammin kuin powerpointilla konsanaan.
Oman kokemukseni valossa työn tuunaamisen pahimmat esteet ovat omien korvien välissä.
Nyt piirtelen aika paljon, ja uusi työvälineeni saa lähes poikkeuksetta hyvän vastaanoton: asiakkaani hyötyvät ajatusten yhteenvedosta ja kontekstien luomisesta kuvin. Työtoverini hyötyvät siitä, että heidän ei tarvitse yrittää ymmärtää suunnitelmiani pelkästään sanojen varassa. Ja minä hyödyn siitä, että aivojeni ja kätteni liikkeiden välissä on yhteys. Ja olen ehkä vähän jo oppinut paremmaksi.
Oman kokemukseni valossa työn tuunaamisen pahimmat esteet ovat omien korvien välissä. Tunnistin itsestäni ainakin nämä:
1. ”Onhan tällaiseen varmaan koulutettujakin ihmisiä.”
Varmasti kaikkeen on olemassa spesialistit, mutta sinulla on jo oma osaamisesi. Sen jalostaminen ja täydentäminen jollain uudella ei ole keneltäkään pois.
2. ”En kehtaa, koska vaikuttaisi siltä, etten ole motivoitunut.”
Kukaan ei ole koko ajan huippumotivoitunut, vuodesta toiseen, ei vaikka kuinka pitäisi työstään.
3. ”Ei tunnu eikä näytä työn tekemiseltä – tulee huono omatunto. ”
Mieti, mitä arvoa tuunaus tuo muillekin kuin sinulle. Parantaako se asiakaskokemusta tai työilmapiiriä? Muuttaako se prosesseja tehokkaammiksi? Tuottaako se jotain uutta, jopa ainutlaatuista? Mitä opit sen kautta?
4. ”Kun enhän mä oikeesti osaa.”
Eihän mitään opi, ellei tee! Jos olet jostakin asiasta innostunut, kokeile. Mutta älä jätä kokeilua yhteen kertaan äläkä ota hommaa liian vakavasti.
Maailma on täynnä uusia ja vanhoja välineitä, joita voi opetella käyttämään. Työn tekemisen tapoja, joita voi keksiä, lainata tai löytää. Tuunaa työsi sellaiseksi, että se voi antaa sinulle enemmän – ja sinä sille.
**
Kollegani Päivi Montgomeryä voit seurata mm. täällä.
Työterveyslaitoksen Työn tuunaajan inspiraatiokirjan löydät täältä.
Piirtely, myös oheistoimintana tapahtuva, on hyväksi ajattelulle, muistamiselle ja mielialalle:
The Cognitive Benefits of Doodling
Drawing Is a Simple, Powerful Way to Improve Your Mood
