Välillä on hyvä pysähtyä miettimään miten hyvin voi työssään. On luonnollista, että työ kuormittaa fyysisesti ja psyykkisesti. Optimaalisesti tästä kuormituksesta palaudutaan työpäivän jälkeen ja ollaan seuraavana päivänä taas ns. iskussa, valmiina kohtaamaan uusia haasteita. Työn vaatimuksista palautuminen on kuitenkin yhä vaikeampaa nykyaikana.
Työ on monella tapaa rajatonta, se läikkyy vapaa-ajalle ja psykologinen side työhön on jatkuvasti ”päällä”.
Työelämän muutos vaatii meiltä jatkuvaa adaptoitumista, eikä työn kuormitustekijöitä voi välttää. Vaikka lyhyellä tähtäimellä voisimmekin onnistua vastaamaan vaatimuksiin ja venyttämään itsemme äärimmilleen, ovat pitkällä aikavälillä seuraukset yleensä vahingollisia. Jos haluamme pitää huolta jaksamisestamme, psyykkiset voimavarat nousevat tärkeiksi.
Keskeisempiä yksilöllisiä voimavaroja ovat stressinhallinta- ja palautumiskeinot. Hallinta- ja palautumiskeinoja on monenlaisia ja eri ihmisille sopivat erilaiset tavat. Se missä toinen lähtee käärimään hihat ja muuttamaan tilannetta toinen lähtee purkamaan tunteitaan.
Sosiaalinen vuorovaikutus ja liikunta ovat tyypillisiä, monille tehokkaita ja tuttuja keinoja. Myös persoonallisuuden piirteet ja resilienssi vaikuttavat siihen, miten reagoimme ja selviämme stressaavissa tilanteissa. Jotkut selviävät vastoinkäymisistä nopeammin kuin toiset.
Hyvä uutinen on se, että omaa toimintatapaansa voi kehittää hyvinvointia tukevaksi.
Kannattaa lähteä liikkeelle tutustumalla ensin itseensä. Tiedostaa itselleen ominaiset tavat toimia, reagoida ja käyttäytyä. Hyviä käytännön keinoja itsetuntemuksen ja itsesäätelyn lisäämiseen ovat muun muassa tietoisuustaito- ja läsnäoloharjoitukset, tunnetaitojen opettelu, omien vahvuuksien ja persoonallisuuden piirteiden analysoiminen. Kun opimme tuntemaan itsemme, opimme myös säätelemään tunteitamme, ajatuksiamme ja käyttäytymistämme paremmin. Voimme kehittää taitoja käsitellä vaikeita tilanteita ja oppia välttämään haitallisia toimintamalleja.
Käytännössä pystymme siis reagoimaan joustavasti työelämän haasteisiin, tarkastelemaan asioita uudenlaisesta näkökulmasta ja toimimaan joustavasti vaihtuvissa työtilanteissa.
Sen lisäksi, että voimme itse vaikuttaa omaan työhyvinvointiimme, on ympäristöllä valtava merkitys. Vaikutusmahdollisuudet, sosiaalinen tuki, oikeudenmukaisuus, arvot ja johtamistavat ovat esimerkkejä työperäisistä voimavaroista, jotka vaikuttavat merkittävästi hyvinvointiimme. Eikä näitä asioita voi missään nimessä poissulkea puhuttaessa työhyvinvointiin vaikuttamisesta.
Jos haluat kuitenkin edistää itse omaa työhyvinvointiasi, muista ainakin nämä asiat:
- Itsetuntemuksen vahvistaminen – tunnista itsellesi tyypilliset tavat toimia ja reagoida.
- Elä ja työskentele hetkessä – sen sijaan että mietit seuraavaa asiaa to do- listalla, keskity käsillä olevaan hetkeen.
- Hyödynnä resilienssiäsi – sen sijaan, että eläisit ylikierroksilla, opettele palautumaan vastoinkäymisistä.
- Hallitse mielesi – opettele fokusoitumaan asioihin, jotka tarvitset energiaasi, keskity asioihin, jotka ovat merkityksellisiä ja joihin voi vaikuttaa.
- Älä tee mitään – tee aikaa toimettomuudelle.
- Ole myötätuntoinen itseäsi kohtaan – aivot on tehty oppimista varten.
- Anna tukea muille – ilmaise kiinnostustasi muihin, ylläpidä vastavuoroisia suhteita.
Blogin kirjoittaja on MPS:n konsultti ja psykologi Lotta Lunnela, joka työskentelee henkilöarvioinnin, valmennuksien ja hyvinvointiin liittyvien teemojen parissa.