Saimme Uralla eteenpäin -podcastin toisen kauden ensimmäiseksi vieraaksi psykologin Otto Pankkosen, joka työskentelee tällä hetkellä väitöskirjatutkijana Työterveyslaitoksella. Oton tutkimusaiheena on uralla jumiutuminen ja laajemmin osaamisen uudistaminen työuran aikana. Joten mennään asiaan, mistä urajumi johtuu, tutkija Pankkonen?
Mikä on urajumi?
Urajumia määritellään eri tavoin ja kansainvälisesti sitä on tutkittu paljonkin. Oton tutkimushankkeessa on otettu mukaan subjektiivista perspektiiviä. Sen sijaan, että ihmisille olisi asetettu jokin tietty asetelma ulkoapäin, tässä hankkeessa ollaan kiinnostuttu siitä, kokevatko ihmiset itse olevansa jumissa. Urajumilla tässä tutkimushankkeessa tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen ei ole pitkään aikaan ollut tyytyväinen työhönsä tai uratilanteeseensa, mutta kokee, että ei pysty pääsemään tilanteesta pois.
Otto on mukana Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa Osaava ja uudistuva työura. Oton väitöskirja siis liittyy uralla jumiutumiseen ja hankkeessa on tässä vaiheessa toteutettu haastatteluja ihmisille, jotka kokevat olevansa uralla jumissa. Hankkeessa pyritään selvittämään, miten urajumia voisi tunnistaa tai jopa mitata. Vuonna 2022 lähdetään tutkimaan kehitettyjen työuramenetelmien vaikutuksia ja selvitetään, voidaanko niiden avulla vaikuttaa siihen, että ihminen pääsisi uralla jumiutumisen kokemuksesta eroon.
”Kaikilla ihmisillä aina silloin tällöin varmaan työ on välillä mukavampaa ja välillä ei niin mukavaa. Mutta pointti on se, että kokeeko, että sitä tilannetta voi muuttaa tai siitä voi päästä jollain tavalla eroon.”
Urajumiutuuko vain tietynlainen henkilö?
Melkeinpä kuka tahansa voi joutua urallaan jumiin. Siihen liittyy paljon sisäisiä kokemuksia siitä, voiko omaan tilanteeseen vaikuttaa. Voi olla myös paljon ulkoisia seikkoja, jotka liittyvät urajumin kokemukseen. Niitä voivat olla vaikkapa elämäntilanne, jossa ei uskalla tehdä mitään muutoksia, tai nykyinen hyvä palkka, josta ei halua luopua. Oton tutkimushankkeessa keskitytään pitkälti osaamisen näkökulmaan.
”Työelämä muuttuu tosi nopeesti. Saattaa tulla tilanne vastaan, että oma työpaikka ois menossa alta, tai ei ehkä oo sitä omaa osaamista vastaavaa työpaikkaa missään muuallakaan tarjolla, niin ei oikein tiedä mitä siinä tilanteessa lähtis tekemään.”
Urajumia edistäviä tekijöitä on tutkimusten mukaan esimerkiksi passiivisuus, ulkoa ohjautuvuus ja haluttomuus panostaa omaan uraansa. Jos kokee olevansa tyytymätön työtilanteeseensa, voi se edistää myös kokemusta siitä, ettei voi vaikuttaa omaan tilanteeseen. Käytännössä kontrolli oman uran suhteen puuttuu. Toki työkyvyn laskeminen tai uupumus laskee energiatasoja ja siinä vaiheessa voimia oman uran edistämiseen ei välttämättä löydy.
Miten urajumiin joudutaan?
Tutkimushanke on vielä kesken, mutta Otto jakaa meille muutaman palasen tutkimuksesta. Tutkimuksessa on tässä vaiheessa toteutettu kysely ammattiliittojen jäsenille. Siinä huomattiin, että ihmiset, jotka jollain tavalla kokivat olevansa yli- tai alipäteviä omaan työhönsä nähden, kokivat myös eniten urajumin kokemuksia.
Lisäksi on huomattu, että urajumiutumisen kokemuksilla on yhteys myös työuupumuksen kokemuksiin. Yhtälöä siitä kumpi aiheuttaa kumpaa, ei voida suoraan ratkaista, mutta suunta voi olla kumpaankin päin. Jos kamppailee pitkään epätyydyttävässä työtilanteessa, voi se alkaa uuvuttamaan. Voi myös olla jo itselleen sopivassa työssä mutta uupuu esimerkiksi työkuorman takia. Uupumus taas aiheuttaa tyytymättömyyttä ja energiaa tilanteen muuttamiseen ei riitä.
”Monissa aikaisemmissa tutkimuksissa on saatettu asettaa uralle jumiutumisen määritelmälle kahden vuoden aikaraja. Että jos on kahden vuoden aikana hakenut toisiin töihin, eikä ole vielä sen jälkeen työllistynyt minnekään muualle, niin ajatellaan, että on uralla jumissa.”
Miten urajumista sitten pääsee pois?
Tutkimushankkeen osalta lopullisia tuloksia ei vielä ole julkaistu, sillä hanke päättyy vasta 2023. Pohdimme kuitenkin yhdessä ratkaisuja urajumin purkamiseen. Hyviä keinoja on keskustella asiasta jonkun kanssa. Se voi olla sparrausta, valmennusta tai mentorointia, mutta tärkeintä on jakaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan jollekin toiselle. Se auttaa se tilanteessa eteenpäin. Otto kehottaakin ottaa urajumin kokemus puheeksi ja pohtia omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan sekä niiden hyödyntämistä työssä.
”Joskus on tietysti hyväkin tehdä sellainen rohkea uskon loikka. Kannattaa vaan lähteä kokeilemaan jotain uutta tai ottaa puheeksi oman organisaation sisällä, että millä tavalla omaa osaamista ja omia vahvuuksia voisi hyödyntää paremmin.”
Tulossa on myös tutkimushankkeessa kehitettäviä menetelmiä uranhallintaan liittyen, mutta niistä kuulemme myöhemmin.
Otto ja muu tutkimusryhmä haluavat vaikuttaa ihmisten kokemuksiin siitä, että heillä todella on vaikuttamisen mahdollisuuksia omaan työtilanteeseensa. Tutkimusryhmä on huomannut, että vain harvat työntekijät kokevat työorganisaation tarjoavan heille mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Työuran kokonaisvaltainen kehittäminen organisaation sisällä jää taka-alalle ja oma rooli osaamisen uudistamisessa on suuri.
”Monia ihmisiä voi jopa ehkä vähän etoa se ajatus, että miksi pitäisi kehittyä tai miksi pitää puhua työurasta. Mutta kun miettii sitä, että työelämä muuttuu nopeasti, koko ajan tulee paljon sellaista uutta osaamista mitä pitäis ottaa haltuun. Odotetaan työntekijöiltä ehkä jopa sellaista proaktiivista ja itsenäistä otetta siihen kehittymiseen ja vastuunottoon ja työ saattaa olla enemmän projektinomaista. Niin siinä voi käydäkin niin, että työelämässä jääkin jalkoihin, jos siihen työuraan ei panosta.”
Kuuntele Oton haastattelu kokonaisuudessaan Uralla eteenpäin -podcastissa, jossa Otto jakaa myös oman uravinkkinsä kuuntelijoille.
Voimme odottaa lisää Osaava ja uudistuva työura -tutkimushankkeen tuloksia ja artikkeleita vuoden 2022 ja 2023 aikana. Voit kuitenkin jo nyt käydä lukemassa Työterveyslaitoksen julkaiseman artikkelin täältä.
💡 Jos koet urajumin tuntemuksia, Uralla eteenpäin -valmennuksesta on tilanteeseen apua. Pääset tunnistamaan vahvuuksiasi, osaamistasi ja pohtimaan urasuuntaasi ja kokenut uravalmentaja auttaa tilanteessa eteenpäin.
