VUOSI sitten syksyllä istuin kehityskeskustelussa ja pohdin mitä tekisin seuraavaksi. 3,5 vuoden uurastus oli opettanut työstä markkinoinnin parissa yhtä, jos toista ja pohdin esihenkilöni kanssa, kehittäisinkö osaamistani alan opintojen avulla vai kartoittaisinko mitä mahdollisuuksia talon sisällä olisi. Jonkinlainen onnenkantamoinen se oli, sillä kollegani perhevapaansijaisuus tuli pian tämän pohdinnan jälkeen hakuun ja päätin hakea research-konsultiksi. Tehtävään, jota olin jo muutaman vuoden sisäisesti seurannut mielenkiinnolla ja pohtinut ”mitä jos?”
SIJAISTAMINEN omassa organisaatiossa on kätevä keino päästä oppimaan uutta vaihtamatta työpaikkaa – ja se myös auttaa näkemään oman alkuperäisen tehtävän uudessa valossa. Kohdallani näkökulman vaihtaminen työnhakijoiden tavoittelusta markkinoinnin avulla suorahakukandidaattien tavoitteluun oli mielekäs ja tavallaan ihan looginenkin.
ALUSSA sain tehdä hakuja yhdessä kokeneen research-konsultin kanssa, ja samalla hyödyntää hänen osaamistaan niin haettavista osaajista kuin toimialoistakin. Pohdimme yhdessä millä erilaisilla taustoilla tehtävään voisi tulla tai millaista hakustrategiaa käyttäisimme.
Ehdottomasti parasta research-työn opettelussa oli altistua toisen tavalle ratkoa ongelmia.
UUTTA asiaa sisäistäessä oppimiskäyrä on huima ja se asettaa oppimiselle ja jaksamiselle rajat. Uuden parissa töitä paiskiessa pitää muistaa, että aivotkin käsittelevät oppimaansa levossa ja jokainen meistä tarvitsee lepoa. Työn imun ei pidä antaa viedä voimia vaan lisätä niitä.
YHDEKSÄN kuukauden aikana pääsin tekemään hakuja, joissa omasta substanssiosaamisestani oli hyötyä haettavan osaajan taustan ymmärtämisessä sekä hakuja, joissa aloitin nollasta ja opettelin kaiken toimialasta työtehtävään, suurimpiin yrityksiin ja alan trendeihin. Hakijakartoitus on todellakin työ, jossa voi jatkuvasti oppia lisää.
KOHDALLANI työkierron tärkeimmät opetukset liittyvät kuitenkin vahvasti omaan itseen. Opin tunnistamaan missä olen hyvä ja millaiseen työhön olen luontaisesti taipuvainen. Omien vahvuuksien pohdinta oli prosessin aikana tärkeä työkalu, jota aion tulevaisuudessakin hyödyntää.
Uuden tehtävän oppimiseen ei tarvitse aina uutta koulutusta, vaan reippaan mielen, oppimiselle suotuisan tilanteen ja hyvän työyhteisön.
SAIN tuekseni hurmaavan tiimin todella kokeneita osaajia, joiden kanssa jaoin niin päiväkahvitaukoni kuin haasteelliset hautkin.
HUOMASIN työkierron aikana kaipaavani vanhoja visuaaliseen luomiseen liittyviä töitäni ja tajusin, että vanha rakas työ, joka oli maistunut hitusen puulta jokin aika sitten, alkoi taas tauon jälkeen vetää puoleensa aivan uudella tavalla. Koen tämän tärkeänä opetuksena, sillä jos jokin alkaa tuntua tylsähköltä, ei se vielä tarkoita, että tunne olisi pysyvä.
EN vaihtaisi tätä työkiertoa mistään hinnasta, sillä se sitoutti minua vielä tiiviimmin maailman parhaaseen seuraan, josta on tullut kotini näiden vuosien aikana ja opetti minua tarttumaan rohkeasti eteen tuleviin tilaisuuksiin.
Jos vielä pohdit, voisiko työkierto olla sinulle hyvä tapa oppia uutta, tsekkaa nämä:
- Uuden oppiminen on virkistävää kaikissa uran vaiheissa
- Työkierrosta voi syntyä aivan uusi ura
- Työkierto antaa uudenlaista perspektiiviä myös vanhoihin tehtäviin
- Ei se ota, jos ei se annakaan eli aina kannattaa yrittää!
Blogin kirjoittaja Carita Martas työskentelee MPS:llä rekrytointimarkkinoinnin parissa.