NYT monilla on kova tsemppi päällä, että jaksaa vielä ainakin tämän kevään lymytä pimeässä etätyökonttorissaan, oli se sitten saunan lauteilla tai makuuhuoneen nurkassa. On aika siis repiä viimeisetkin ilot siitä, että etätyöstä on useissa ammateissa tullut uusi normaali. Enkä aio nyt luetella niitä iänikuisia ”matkoihin ei mene aika eikä autolla kulkeminen saastuta, perheelle taas jää enemmän aikaa” -juttuja. Luettelen niitä asioita, joista etätyötä ylistettäessä ei aina puhuta.
MINULLE etätyö mahdollistaa muun muassa näitä hienoja juttuja:
1. Jooga keskellä päivää.
Käsi sydämelle, kuinka monella kynnys keskeyttää työt pyllistelläkseen hetken jooga-asanoissa on pienempi kotona kuin toimistolla, jossa omaa kömpelyyttä todistaa kourallinen kollegoja? Minulla ainakin on. Yksin on huomattavasti helpompi keskittyä itseen ja hengitykseen kuin muiden läsnä ollessa. Tiedän, ei pitäisi miettiä, että minne päin suuntaan takamuksen, jotta se ei näyttäisi asiattomalta, teenköhän tämän ihan väärin ja voi ei, mä en ole notkea! Mutta silti nuo ajatukset tulevat helposti mieleen.
Ei, tarkoitukseni ei ole kerätä irto-wellness-pisteitä. Jooga nyt vaan sattuu olemaan minulle natsaava laji. Se piristää puuduttavanakin palaveripäivänä. Voihan taukojumppa olla vaikka verenmakuista HIIT-treeniä. Kukin tavallaan. Ja välineet ovat kotona aina lähettyvillä, kulahtaneista jooga-trikoista lähtien.
2. Mussuttaminen pitkin päivää ja jopa palaverien aikana.
Toimistolla saattoi hakea kahvin mukaan palavereihin ja siemailla kupista sivistyneesti. Mutta jatkuva mussuttaminen (en suosittele, mutta minä satun harrastamaan tätä) ei välttämättä ole mukavaa katseltavaa työkavereille. Toki mässypussinsa voi jakaa muiden kanssa, mutta silti.
Kotona on mahdollista syödä välipaloja silloin kun haluaa, vaikka Teams-palsun aikana jos ei ole tarpeen pitää videota päällä. Ja jos on sellainen sotkupossu niin kuin minä, niin ei haittaa, vaikka avokado leviää naaman lisäksi paidalle. Minulle kun ei ole tuota hienomotoriikkaa kauhalla jaettu.
3. Päikkärit.
Ihan parasta. En tiedä teistä, mutta minä kuulun siihen ihmisryhmään, jolle kunnon powernap on joinakin päivinä iso pelastus. Jos lounaan jälkeen ei ole heti perään etäpalsua, se on paras aika nokosille. Tai joskus kallistan tuolia hieman taaksepäin (kyllä, hankin uuden tuolin ihan sillä perusteella, että sen voi kallistaa), suljen silmäni ja vetäisen tirsat. Herättyäni kumoan kupin kahvia, ehkä avokadon kanssa, ja jatkan siitä mihin jäin. Toimii.
4. Aurinko.
Yhden syyn etätyön ihanuudelle hahmottaa heti kun katsoo ulos aamulla klo 8 tammikuussa: pimeää ja kylmää. Etätöissä kynnys pienelle happihyppelylle päivänvalon aikaan on pienempi, mikäli ei sitä ennen tukehdu Teams-palaverihin (tai avokadoon). Voi vaikka tehdä kauppareissun kävellen keskellä päivää. Hyvällä tuurilla näkee vilauksen auringosta ja toiveikkuus sekä elämänilo hiipivät takaisin työn raskaan raatajan mieleen.
Ekstra-vinkki: jos kipuilet sen vuoksi, ettet saa syötyä suosituksen mukaista määrää kasviksia päivässä niin ota tavaksesi pilkkoa kahvin seuraksi kukkakaalia tai rouskuta porkkanoita. Tätä ei tulisi tehtyä toimistolla, sillä pitäisi ennakoida, pilkkoa kasvikset valmiiksi ja muistaa ottaa ne aamulla mukaan. Ei toimi, jos kyky suunnitella asioita etukäteen on samaa tasoa kuin simpanssilla. Ja viittaan tässä nyt taas itseeni.
Iloa etätyöhön, jaksetaan vielä hetki!
Blogin kirjoittaja on konsultti Päivi Montgomery, joka rakastaa etätyötä.
Psst. Käy lukemassa myös pari viikkoa sitten julkaistu Anna Heiliön blogi etäjohtamiseen liittyen.
