Oppiminen ja työelämä ja kulkevat tiiviisti käsi kädessä ja kyky oppia on kovaa valuuttaa työmarkkinoilla. World Economic Forumin mukaan joka toisen työntekijän täytyy oppia uusia taitoja vuoteen 2025 mennessä. Opittujen taitojen arvo puolittuu 5-6 vuodessa ja tekniset taidot puolestaan vanhentuvat jo 18 kuukaudessa. Jatkuva oppiminen on siis syystäkin nostettu tulevaisuuden työelämätaitojen kärkipäähän.
Tiesitkö, että kyky oppia ei ole mikään synnynnäinen taito tai ominaisuus? Nopeat ja taitavat oppijat eivät ole voittaneet geenilotossa tai ole fiksumpia kuin muut, vaan he ovat mm. löytäneet itselleen tehokkaat tavat oppia, asettaneet oppimiselle tavoitteita sekä reflektoivat jatkuvasti oppimistaan.
Me kaikki voimme siis oppia oppimaan – mutta miten? Nappasin kolme vinkkiä HBR:n artikkelista:
1. Aseta tavoitteita
Oppimista voi ajatella projektina. Ensin on hyvä asettaa tavoitteet oppimiselle ja sen jälkeen miettiä strategiat tavoitteen saavuttamiseksi. Selkeän tavoitteen asettaneet menestyvät tutkimusten mukaan selkeästi paremmin kuin henkilöt, jotka haluavat esimerkiksi vain suoriutua hyvin jossain asiassa. Asioita voi oppia tiedostamatta, mutta varsinkin aikuisena varmimmin hyviin oppimistuloksiin päästään, kun tiedetään mitä halutaan oppia ja minkä takia.
Kuvitellaan, että haluaisit kehittyä kriittisessä ajattelussa ja ongelmanratkaisussa. Tavoitteesi olisi osata määritellä ongelma ja kyetä kehittämään siihen ratkaisuja tai ideoita, jotka johtavat lopulta ratkaisuun.
Kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisukyvyn oppimista voi palastella ja sisällyttää osaksi omaa oppimisprojektia. Tässä tapauksessa oppimista edistää mm. ongelman tai ratkottavan asian identifiointi, aiheeseen liittyvän luotettavan informaation kerääminen ja relevantin tiedon huomioiminen, johtopäätösten tekeminen sekä huomioiden esittäminen selkeässä muodossa. Näitä osa-alueita voi tarkentaa edelleen pienemmiksi osiksi ja sisällyttää niitä esimerkiksi työhön tai opiskeluun.
Pidä myös yllä ”to-learn” -listaa. Kirjaa siihen asioita, joissa haluat kehittyä tai joita haluat oppia. Voit ottaa listalle suurempien kokonaisuuksien lisäksi myös pienempiä tavoitteita, kuten jonkin kirjan lukemisen tai dokumentin katsomisen.
2. Ajattele ajattelemista
Oppimisen kannalta tärkeä termi on metakognitio. Se on yksinkertaisuudessaan ajattelemisen ajattelemista. Metakognitiota voi harjoittaa erilaisissa tilanteissa esimerkiksi kysymällä itseltään: Ymmärränkö todella tämän asian? Voisinko selittää tämän jollekin toiselle? Mitkä ovat tavoitteeni? Tarvitsenko enemmän taustatietoa tälle asialle?
Kun otat selvää asioista, opettelet uuden järjestelmän käyttämistä tai johdat projektia, mieti esimerkiksi yllä olevien kysymysten kautta oppimisen eri vaiheita. Metakognition avulla voit säädellä oppimisprosessia ja ajatteluasi.
Metakognitiotaidotkin vaativat harjoitusta. Esimerkiksi meditaatio edistää kykyä tunnistaa tunteita ja ajatuksia. Helppo askel on myös havainnoida tilanteissa uutta tietoa. ”Tätä en olekaan kuullut aiemmin. Mitenhän tämä liittyy työhöni? Otanpa asiasta enemmän selvää” -tyyppiset ajatukset ohjaavat tunnistamaan uutta tietoa ja harjoittavat samalla metakognitiota.
3. Reflektoi oppimistasi
Kohdattuamme vaikean asian tai ongelman ratkaisu voi löytyä helpostikin, kun astumme sen ulkopuolelle. Tiukan keskustelun jälkeen saatat tajuta vasta kotona imuroidessasi mitä sinun olisi kannattanut sanoa. Tuttu tilanne ainakin itselleni.
Sama juttu on oppimisen kanssa. Kun astut opittavan asian ulkopuolelle ja reflektoit sitä, saatat huomata asioiden selkeytyvän paremmin. Oppiminen vaatii siis aikaa.
Siksi on myös hankalaa oppia mitään stressaantuneena tai vihaisena. Suurien tunteiden vallassa meillä ei ole aikaa pohtia ja reflektoida.
Hyvä tapa reflektoida oppimista on ottaa aikaa esimerkiksi viikon päätteeksi tai kuukauden välein. Mieti, mitä opit valitun ajanjakson aikana. Tai pohdi mitkä asiat olivat sinulle uusia, etkä vielä päässyt niistä kärryille. Reflektoimalla edistät oppimistasi ja se on myös hyvä keino havainnollistaa jatkuvaa oppimista. Meillä on Lifeworks-tiimissä tapana jakaa viikon päätteeksi Instagram-tilillämme viikon opit. Tämä on yksi keino reflektoida oppimista lyhyellä ajanjaksolla.
Lopuksi
Huoneen nopein oppija ei siis ole kaikista fiksuin ja viisain, vaan hän on oppinut oppimaan. Hän on luultavasti myös huomannut itselleen parhaat tavat oppia. Niistä ehkä sitten lisää seuraavassa blogissa. 😊
Määrittele tavoitteet oppimiselle, ajattele ajattelemista ja reflektoi oppimista. Näillä keinoilla asioiden oppiminen helpottuu ja nopeutuu. Kuten Microsoftin toimitusjohtaja Satya Nadella on todennut: ”The learn-it-all will always do better than the know-it all.”
Blogin kirjoittaja Suvi Poikela on kasvatustieteilijä, jolle oppiminen ja työelämä ovat lähellä sydäntä ja joka itse oppii tällä hetkellä projektijohtamisen taitoja.
Lähteet:
https://hbr.org/2018/05/learning-is-a-learned-behavior-heres-how-to-get-better-at-it
https://hbr.org/2021/11/make-learning-a-part-of-your-daily-routine
World Economic Forum: ” Top 10 works skills of tomorrow and how long it takes to learn them”
Lue lisää oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä blogeja täältä. Voi myös kuunnella Uralla eteenpäin -podcastin jakson ”Osaamista kehittäen uralla eteenpäin”, jossa Hanna Westerholm jakaa vinkkinsä osaamisen kehittämiseen.