Tulevaisuus on yleinen kiinnostuksen kohde, lähes jokaisella on esimerkiksi kalenteri, jonka avulla suunnittelee tulevaa ja luo ohjelmaa tulevaisuuteen. Samalla asetetaan itselle vaatimuksia siitä, mitä on tapahduttava ennen suunniteltua tapahtumaa.
Tällöin on myös luonnollista kysyä; miten pärjään tulevaisuudessa? Mitä osaamista ja kompetensseja tarvitsen tulevaisuudessa? Vanhemmat pohtivat ehkä vielä pidemmälle; mitä lapseni tarvitsevat tulevaisuudessa?
Paljastan heti alkuun, en tule antamaan täydellistä, seitsemään bullet pointtiin tiivistettyä listausta tulevaisuuden työelämän kompetensseista. Merkittävin syy siihen on, etten tiedä mitä ne ovat. Paljastan samalla salaisuuden – kukaan ei tiedä.
Uskon kuitenkin, että voin tarjota jotain arvokkaampaa, jotain mikä ei vanhene samalla tavalla, eli keinoja ajatella aiheesta. Keskityn siis tässä mielestäni kolmeen keskeiseen teemaan:
- Hyvinvointi
- Moninaisuus
- Miten kysymys muotoillaan?
Hyvinvointi
Olitpa sitten maailman taitavin myyjä, stuntman, kaukolämpöverkon suunnittelija, johtaja tai golfpallonsukeltaja, osaamisestasi ei ole paljon hyötyä sinulle tai muille jos mikään ei huvita etkä jaksa nousta aamulla sängystä. Hyvinvointi on kaiken perusta, sen täytyy olla kunnossa, jotta muut kompetenssit ja osaamiset tulevat esille ja kukoistavat. Väittäisinkin, että hyvinvoinnista huolehtiminen on nyt ja tulevaisuudessa yksilön ja yhteisön tärkein kompetenssi.
Hyvinvointi on kaiken perusta, sen täytyy olla kunnossa, jotta muut kompetenssit ja osaamiset tulevat esille ja kukoistavat.
Tämä koskee sekä fyysistä että ehkä erityisesti psyykkistä hyvinvointia, jonka saralla on ollut huolestuttavia kehityksiä. Hyvinvointi ei tapahdu itsestään, ja aivan liian moni kamppailee mielen terveysongelmien kanssa, eikä voi tuoda panostaan työelämään näiden haasteiden takia. Samalla on myös todettava, että kaikkeen yksilö tai edes yhteisö ei voi vaikuttaa, mutta moneen asiaan voi, ja on varmistettava, että niiden osalta vaikutukset ovat tukevat ja myönteiset.
Moninaisuus
Olen ollut puhumassa tulevaisuuden kompetensseista eri tilaisuuksissa ja usein vaikuttaa siltä, kun osa odottaisi listaa tärkeimmistä kompetensseista, jotka on opittava ja sitten pärjää mainiosti aina tästä eteenpäin.
Vaikka suomalaisessa työelämässä on tällä hetkellä pula tietyistä osaamisista ja tekijöistä, kuten koodareista, olisi lyhytnäköistä ja kapeakatseista sanoa, että ohjelmointi on se ykkösosaaminen, jota tarvitaan nyt ja ainakin lähitulevaisuudessa ja se olisi tulevaisuuden kompetenssi numero yksi. Eri aloilla ja tehtävissä on erilaisia kehityssuuntia, jolloin vastaukset niiden alojen tulevaisuuden kompetensseista voi näyttää erilaiselta. Näin tulevaisuuden kompetenssien typistäminen seitsemän kohdan listaan vaikuttaa aina peittävän liikaa alleen, eikö tuo aiheen moninaisuutta riittävästi esille.
Eri aloilla ja tehtävissä on erilaisia kehityssuuntia,
jolloin vastaukset niiden alojen tulevaisuuden kompetensseista voi näyttää erilaiselta.
Tarvitsemme moninaista osaamista yhteiskuntaamme, vaikka vain varmuuden vuoksi, emme tiedä mikä seuraava kriisi on, jonka kohtaamme, jolloin on hyvä, että yhteiskunnassa on moninaista osaamista. Minua ainakin pelottaisi asua yhteiskunnassa jossa kaikki katsovat yhtä typistettyä osaamislistaa ja tähtäävät sitä kohti.
Miten kysymys muotoillaan?
Tulevaisuuden kompetensseista keskusteltaessa taustalla on usein yksi ohjaava ennakkoasenne; miten meidän on muokkauduttava pärjätäksemme tulevaisuuden työelämässä.
Historoitsija ja kirjailija Rutger Bregmanin mukaan tämä on nimenomaan väärä kysymyksen asettelu. Mieluummin kuin mietimme mitä meidän on opittava meidän olisi kysyttävä: mitä haluamme osata ja minkälaista yhteiskuntaa haluamme luoda? Sitä kautta ohjata itseämme ja tulevia sukupolvia hankkimaan niitä osaamisia ja kompetensseja, joita näemme arvokkaaksi. Esimerkiksi puutarhuri voi olla kasvava ammattiryhmä tulevaisuudessa, jos riittämän moni haluaa ja arvostaa kauniita puutarhoja 2050-luvulla.
Mieluummin kuin mietimme mitä meidän on opittava meidän olisi kysyttävä: mitä haluamme osata ja minkälaista yhteiskuntaa haluamme luoda?
Mielestäni Rutgerin nostama näkökulma on arvokas pitää mielessä, tulevaisuus ei tule luoksemme annettuna, vaan olemme jokainen vaikuttamassa tulevaisuuden muodostumiseen.
Lisäisin vielä sen, että työelämän tulevaisuuden kompetenssein lisäksi voisimme keskustella enemmän elämän tulevaisuuden kompetensseista. Pelkästään panostamalla työelämän tulevaisuuden kompetenssien tavoitteluun emme välttämättä tavoita kaikkea mitä pohjimmilta toivomme elämässä. Molemmat kysymykset kannattaa huomioida.
Lopuksi
Toivon, että nämä ajatukset auttavat sinua orientoitumaan omalla alallasi tulevaisuuden kompetenssien osalta. Jos sinua kiinnostaa oman alan työtehtävien ja sen alan kompetenssivaatimuksien muutoksia, voisin suositella esimerkiksi World Economic Forumin The Future of Job viimeistä raporttia, kysymään aihetta ChatGPT:ltä tai jos haluat sparrata aiheesta osallistumalla uravalmennukseen.
Jonathan Rasmus on kokenut rekrytointikonsultti ja psykologi, joka vastaa MPS:n rekrytointipalveluiden kehityksestä.
🤝🏻 Tutustu Uralla eteenpäin -valmennukseen
💪 Kokeile Onnistujan urapalvelun vahvuusbarometria, jonka avulla pääset selvittämään vahvuutesi sekä omasta että tuttaviesi näkökulmasta.
Lue lisää tulevaisuuden työelämän kompetensseista:
📚 Tulevaisuuden työelämätaidot osa 1: Miten luovasti kehität omaa uraasi?
📚 Tulevaisuuden työelämätaidot osa 2: Itsetuntemuksen avulla etenet urallasi
📚 Tulevaisuuden työelämätaidot osa 3: Muutosjoustavuus
