Merkki 1: et pysty lähtemään työsuhteesta, vaikka haluaisit
Tuntuuko siltä, että et enää kelpaisi muuhun työpaikkaan? Onko uuden työn etsiminen ylivoimainen ponnistus?
Selkeä hälytysmerkki on, jos teet vuodesta toiseen työtä, mutta osaamisesi vain heikkenee ja vanhenee. MPS:n työnhakututkimuksen mukaan yksi yleisimmistä kriteereistä uuden työpaikan haussa on mahdollisuus kehittymiseen. Jos työnantaja ei tue uuden oppimista ja kehittymistä, saatat tuntea, että olet jo pudonnut kelkasta toimialasi ja tehtäväalueesi kehityksessä. Työkokemusvuosia kertyy, mutta asemasi työnhaussa voi jopa heiketä.
Merkki 2: työ saa sinut tuntemaan huonommuutta
Edelliseen kohtaan vaikuttaa suuresti myös ammatti-identiteettiisi liittyvä itsetunto. Jos työpanosta mitätöidään, hyvää palautetta ei saa tai osaamisen ei luoteta, vähitellen voi alkaa pitää itseään huonona työntekijänä tai esimerkiksi kykenemättömänä oppimaan uutta. Näkemys omasta itsestä osaavana ja pystyvänä ammattilaisena rapautuu. Työtä ehkä suorittaa minimitasolla. Kaikki tämä voi vahvistaa tunnetta, että ”parasta pysyä tässä työssä, en minä parempaakaan saa”.
Jos työn kuormitus on kestämätön, se voi alkaa rajoittaa esimerkiksi harrastuksia ja ystävyyssuhteiden ylläpitoa – toisin sanoen, eristää sinua muusta elämästä ja muista ihmisistä.
Merkki 3: kontrolli
Tuleeko tunne, että työntekijään ei luoteta? Luottamuksen puute voi heikentää työntekijän suhdetta ja sitoutumista yritykseen ja työyhteisöön.
Työ saattaa tunkeutua myös yksityisalueelle. Soitot vapaa-ajalla tai vaatimukset joustaa työpäivien pituudessa voivat olla merkkejä tästä. Jos työn kuormitus on kestämätön, se voi alkaa rajoittaa esimerkiksi harrastuksia ja ystävyyssuhteiden ylläpitoa – toisin sanoen, eristää sinua muusta elämästä ja muista ihmisistä.
Yksi kysymys, jonka voit esittää itsellesi on: pystytkö olemaan töissä rehellinen? Voitko esimerkiksi pyytää tarvittaessa apua? Joudutko piilottelemaan ongelmia työtehtävien suorittamisessa tai paikkailetko rästitöitä vapaa-ajalla?
Merkki 4: hämmentäminen
Tuntuuko, että sinulle ei kerrota työsi kannalta oleellisia asioita tai uusia päätöksiä? Tämä voi kertoa monenlaisesta ongelmasta, niin sisäisen viestinnän ja tiedonkulun vaikeuksista kuin joissain tapauksessa suoranaisesta työpaikkakiusaamisesta. Ohjeistetaanko sinua yhtenä hetkenä yhdellä tavalla, ja toisena käy ilmi, että asia on sovittu toisella tavalla? Alatko ehkä jo epäillä omaa muistiasi ja ymmärrystäsi?
Entä mitä tapahtuu, jos yrität tuoda esille työn ongelmia – kyseenalaistetaanko tällöin esimerkiksi oma asenteesi tai työmotivaatiosi?
Joskus työpaikalla voi tuntea painetta oman itsensä rajoittamiseen tai piilottamiseen; tähän voi vaikuttaa vaikkapa piilosyrjivä puhetapa.
Merkki 5: kiusaaminen
Epäasiallinen kohtelu työpaikalla on monimuotoinen ilmiö, joka voi pitää sisällään esimerkiksi väheksyntää, työpanoksen ja osaamisen mitätöimistä, työnteon vaikeuttamista, työyhteisöstä eristämistä tai seksuaalista häirintää. Olennaista on, miten työpaikallasi suhtaudutaan epäasialliseen kohteluun, miten sitä torjutaan ja miten ongelmatilanteet ratkaistaan.
Joskus työpaikalla voi tuntea painetta oman itsensä rajoittamiseen tai piilottamiseen; tähän voi vaikuttaa vaikkapa piilosyrjivä puhetapa. Voi tulla tunne, että työpaikassa ei pysty olemaan oma itsensä.
Merkki 6: virheiden pelko
Oletko usein hermostunut, epäiletkö että työsuorituksesi ei ole tarpeeksi hyvä tai pelkäätkö virheitä?
Joillekin meistä omat virheet ja puutteet ovat stressaavampia kuin toisille. Joskus on kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään, miten työpaikallasi yleisemmin suhtaudutaan virheisiin, työssä oppimiseen ja kehittymiseen. Ovatko virheet isojen kriisien aiheita? Entä saako myös hyvästä työstä palautetta?
Jos tarpeiden, toiveiden ja työn ongelmien esille tuominen tuntuu mahdottomalta, kannattaa miettiä, mistä tämä johtuu.
Merkki 7: keskusteluyhteys puuttuu
Avoin ja toimiva kommunikaatio on hyvinvoinnin avain myös työsuhteessa. Työpaikalla pitäisi pystyä keskustelemaan niin hyvistä kuin huonoista asioista. Jos tarpeiden, toiveiden ja työn ongelmien esille tuominen tuntuu mahdottomalta, kannattaa miettiä, mistä tämä johtuu.
Hyvän keskustelun tulisi olla kaksisuuntaista. Puhutaanko yhteisistä asioista rehellisesti ja avoimesti ja kuunnellaanko työntekijöitä? Vain onko keskustelu hierarkkista, tai tehdäänkö esimerkiksi omaan työhösi liittyviä päätöksiä sinulta kysymättä, ehkä ennalta varoittamatta?
Puhu ensin – mutta pakko ei ole jäädä
Kun epäilee työsuhteen olevan itselle vahingollinen, onko ainoa vaihtoehto jättää työpaikka?
Jos esimerkiksi esihenkilön, HR:n tai vaikka kollegan kanssa saa aikaan hyvää keskustelua, moni ylitsepääsemättömältä tuntuva ongelma voi alkaa jäsentyä ja jopa selvitä. Jos tuntuu, että työpaikalla ajatuksia on mahdotonta jäsentää, työterveyspsykologi voi toimia tarpeellisena ulkopuolisena tahona, joka auttaa selvittelemään omaa tilannetta.
Pakko ei ole jäädä itselle vahingolliseen työsuhteeseen. Työ täyttää ison osan elämästämme, ja tyytymättömyys työhön vaikuttaa koko elämään. Tärkeintä on alkaa purkaa vahingollista tilannetta mahdollisimman pian – oli ratkaisuna sitten työpaikan vaihto tai muu muutos.
Blogin kirjoittaja Anna Storm on MPS:n rekrytointiviestinnän asiantuntija.
Olisiko aika suunnata uuteen, muttet ole aivan varma minne? Kun kaipaat uusia tuulia urapolullesi ja seuraava askel on vielä sumun peitossa, uravalmentajamme auttavat sinua uuden suunnan löytämisessä. Tutustu Uralla eteenpäin tai Johtajan urastrategia -valmennukseen!
