Työelämä on murroksessa, sen myötä syntyy uudenlaisia työpaikkoja sekä työnteon erilaisia yhdistelmiä. Muutos kannattaa nähdä mahdollisuutena oppia uudenlaisia taitoja sekä tilaisuutena tarkastella jo hankittua työkokemusta monimuotoisemmasta näkökulmasta.
Työnhaun keskiöön nousee entistä enemmän se, miten erottua työnhakijana isosta joukosta ja sanoittaa oma osaamisensa niin, että omat vahvuudet sekä aiemman työuran onnistumiset tulevat näkyviin ainutlaatuisella ja muista erottuvalla tavalla.
Ei se määrä vaan se laatu; kuinka jokainen työnhakija voi parantaa työhakunsa tasoa ja mistä löytää erilaisia näkemyksiä oman erottuvuutensa lisäämiseksi. Ajattelussani yhdistän palvelumuotoilua ja valmennusmenetelmiä. Työnhaun ajattelua laajentavat lisäksi apujoukot. Tässä vinkkini työnhakuun.
1. Mielen tyhjennys; kuinka puran työnhakuani jumittavat myyttini?
Tuloksellista työnhakua estää kokemuksieni mukaan aika ajoin se, että työnhaku ei tunnu mukavalta; Epäonnistumiset harmaannuttavat arkea ja mieli painii jaksamisen kanssa. Työnhaku on useimmiten pitkäkestoinen prosessi, jonka onnistumista varmentaa se, että tiedostaa omat ennakko-oletuksensa sekä asenteensa. Tärkeintä on vähentää myyttien (esim. on mahdoton löytää työtä, jos olet yli 50-vuotias) vääristävää vaikutusta sekä tyhjentää mielensä niistä.
Mielen tyhjennyksellä voi ohjata ajatteluaan kielteisyydestä myönteisempään suuntaan sekä samalla lisätä palautumiskykyään vastoinkäymisisissä.
Mielen tyhjennyksen vaiheet:
- Mikä estää/hidastaa työnhakuani
- Kirjaa ylös mieleesi tulevat asiat
- Mieti, miten vähennät niiden ajatteluasi vinouttavaa vaikutusta. Kirjaa ylös.
- Siirrä tietoisesti esteet syrjään repimällä lappu palasiksi
- Voit toistaa harjoituksen aina, kun aivojumi uhkaa tai toteutuu
Huomioitavaa: Aivomme kiinnittävät huomiota siihen, mikä mielessämme on aktiivisinta. Mielen tyhjennyksen avulla ohjaat aivot takaisin tuloksellisille raiteille.
2. Empatiakartta sovellettuna työnhaun ohjausvoimaksi
Sovellan palvelumuotoilusta tuttua Empatiakarttaa työnhakijan persoonallisuuden ja omaan itsetuntemukseen liittyvien havaintojen jäsentämiseen. Empatiakartan avulla työnhakija pystyy kartoittamaan omat tarpeensa, tunteensa, toiveensa ja pelkonsa työhakuun liittyen sekä kehittämään itsetuntemustaan. Sen avulla voi miettiä omia tärkeitä arvojaan suhteessa toiveissa siintävään työnantajaan sekä unelmien työpaikkaan.
Kuusi ulottuvuutta, joiden kautta kokonaisuutta arvioidaan:
- Ajattelee ja tuntee: Mikä on työnhakijalle tärkeää? Mikä liikuttaa sinua? Mitä haaveita ja unelmia sinulla on työpaikasta?
- Näkee: Miltä työnhaun ympäristö näyttää? Ketä tapaat ja kuka voi auttaa sinua? Mitä palveluita sinä voit hyödyntää ja mitä tarvitset?
- Sanoo ja tekee: Miten toimit ja puhut? Mitkä ovat asenteesi ja suhtautumisesi?
- Kuulee: Ketkä vaikuttavat mielipiteisiisi? Mistä saada vinkkejä? Mitä työnhaun kanavia käytät?
- Kipupisteet: Mistä turhaudut työnhaussa? Mitä ovat esteet ja mitä riskejä kaihdat? Miten purat kipupisteesi (kts. mielen tyhjennys)
- Onnistumiset: Mitä haluat saavuttaa ja koska? Miten arvioit ja palkitset onnistumisiasi? Miten saavutat tavoitteesi? Keneltä kanssa-ajattelijalta voisit saada myönteistä palautetta?
Etukäteiskartoitus on hyvä tehdä kirjallisesti tai kuvana, itselleen sopivimmassa muodossa. Tämä sen vuoksi, että työnhaun ohjausvoiman ylläpitämisessä on välttämätöntä seurata edistymistään ja vahvistaa mieltään onnistumisilla.
Huomioitavaa: Työnhaun onnistumisen takaamiseksi on tärkeää, että suunnittelee toimensa laaja-alaisesti ja erilaisia kanssa-ajattelijoita hyödyntäen. Opit, tulokset ja energisoiva palaute lisäävät huomattavasti omaa marssikestävyyttäsi.
3. Työnhakijan vahvuudet ja kehityskohteet monitahoisesti: kilauta tai lähetä kysely kollegallesi, esihenkilöllesi tai yhteistyökumppanillesi
Miksi et kysyisi suoraan kanssasi työskennelleiltä ihmisiltä, millainen olet tai olet ollut kulloisessakin työroolissasi. Saat varmasti laajemman käsityksen taidoistasi ja ehkä esiin itsellesi pimennossa olleita vahvuuksiasi ja kehityskohteita. Samalla kerrytät cv:ssä tarvittavia tuloksellisten saavutusten listaasi. Kerrytät niin ikään oivallista myönteisen palautteen polttoainevarastoasi, jota ei ole koskaan liikaa. Sitä tarvitaan jatkuvasti kovin vaativallakin työnhaun matkallasi.
Kysymyspatteriston sisällöksi suosittelen seuraavaa:
- Mitkä ominaisuuteni saivat minut onnistumaan työssäni?
- Mikä teki minusta mieluisan työkaverin?
- Miksi suosittelisit minua?
- Mikä oli tuloksellisin työprojektini ja miksi?
- Mitä asioita kehittämällä onnistuisin vielä paremmin työssäni?
Huomioitavaa: Kysy rohkeasti apua ja vinkkejä työllistymisen tehostamiseen sinut tuntevilta kanssakulkijoilta. Kokemukseni on, että pyytävä saa aina apua ja samalla pysyt verkostosi mielessä.
4. Työnhaun tukijaloista puhtia ponnistuksiin
Työnhaun hankalien tilanteiden kohtaamisen ja niistä selviytymisen taito tuo voimaa ja virtaa työnhakuun ja lisää työnhakijan voimavaroja. Jokaisen työnhakijan erilaisuuden sekä ainutkertaisten kyvykkyyksien sanoittaminen kannattaa valjastaa työnhaun kohentajaksi ja tukijaloiksi. Palvelumuotoilun ihmisläheistä kehittämistä voi soveltaa yksin työnhakua puurtavasta ihmisestä yhdessä kanssa-ajattelijoiden kanssa oivaltamiseksi.
Toivotan intoa työnhakuun uusien ajatuksieni siivittämänä – kanssa-ajattelijoiden kanssa kulku on keveämpää. © MiraiTa
Blogin kirjoittaja Tarja Holmgren toimii Lifeworksin uravalmentajana Uralla eteenpäin -palvelussa. Hän on myös yrittäjä, kasvun kanssakulkija, neurotieteisiin perustuva valmentaja, palvelumuotoilun taitaja ja kokemusasiantuntija sekä vertaistukija.
