Hyvinvointia vai työhyvinvointia?
Työhyvinvointi voi merkitä eri ihmisille eri asioita. Yhdelle se on sitä, että omasta työstä saa tyydytystä: sitä että on onnellinen tehdessään työtä tai kokee tekevänsä jotain tärkeää. Toiselle se voi merkitä sitä, että viihtyy työyhteisössä ja töihin tuntuu hyvältä mennä. Kolmannelle taas sitä, että työpäivän lopussa pystyy irtautumaan vapaa-ajalle, ajoissa ja rauhallisin mielin, ilman että työasiat tai työpaikan ristiriidat pyörivät päässä loppupäivän.
Kun puhutaan työhyvinvoinnista, yllättävän usein puhutaan muusta kuin itse työstä. Puhutaan unesta, levosta, liikunnasta…asioista, jotka ovat oikeastaan osa vapaa-aikaa. Puhutaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Mutta entä itse työ?
Puhutaanko itse työstä tarpeeksi?
Johtaminen, työyhteisö, työtehtävien mielekkyys, työnteon järjestelyt ja prosessit, työkuorma, psyykkinen kuormitus…kaikki nämä ovat isoja tekijöitä työhyvinvoinnille. Jos työ jatkuvasti kuormittaa enemmän kuin työntekijä pystyy kestämään, ei riitä, että työntekijä yrittää huolehtia itsestään ja palautua vapaa-ajalla. Syyt, jotka voivat rapauttaa työnhyvinvoinnin, ovat moninaiset. Tekijöitä voivat olla vaikkapa huoli palkasta ja toimeentulosta, työpaikkakiusaaminen tai ulkopuolisuuden tunne, tai se, ettei omaan työhön pysty vaikuttamaan.
Jos työ jatkuvasti kuormittaa enemmän kuin työntekijä pystyy kestämään, ei riitä, että työntekijä yrittää huolehtia itsestään ja palautua vapaa-ajalla.
Osa asioista on sellaisia, joita työntekijä itse voi oppia kehittämään tai hallitsemaan, tai jotka kannattaa ottaa esille esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Psykologi Lotta Lunnela suosittelee oman työhyvinvoinnin edistämiseksi mm. omien toiminta- ja reagointitapojen tunnistamista, hetkeen keskittymistä ja palautumisen opettelua. Palautuminen on tarpeen työpäivän aikana, ei vain vapaa-ajalla.
Osa työnhyvinvointiin vaikuttavista tai sitä rapauttavista tekijöistä on kuitenkin aina sellaisia, joita yksittäinen työntekijä ei pysty hallitsemaan, ei työn puitteissa eikä vapaa-ajan palautumisella. Jos henkilö nukkuu yönsä huonosti tai ei palaudu työpäivän jälkeen, onko vika työssä vai levossa? Entä työntekijässä vai työssä ja koko työyhteisössä?
Kenen asia työhyvinvointi on?
Psykologi Lotta Lunnela toteaa: ”Vaikutusmahdollisuudet, sosiaalinen tuki, oikeudenmukaisuus, arvot ja johtamistavat ovat esimerkkejä työperäisistä voimavaroista, jotka vaikuttavat merkittävästi hyvinvointiimme.” Nämä ovat myös esimerkkejä asioista, jotka eivät ole täysin yksilön hallittavissa: työhyvinvointiin vaikuttaa koko yritys, sen kulttuuri ja johtaminen. Myös työterveydenhuollon järjestäminen ja työergonomia ovat työnantajan vastuulla.
Työnantajasi ei oikeastaan voi puuttua siihen, mitä teet vapaa-ajallasi palautuaksesi työpäivästä, tai miten kompensoit työn aiheuttamaa stressiä. Jos pelaat pelejä yökaudet energiajuomia juoden, mutta teet työsi moitteettomasti, asia ei työnantajalle kuulu. Jos liikuntasi rajoittuu autolle kävelyyn, työnantaja voi kyllä tukea liikuntaharrastuksen löytämistä liikunta- tai virkistysedulla, mutta sen käyttötapaan tai käyttämättä jättämiseen työnantaja ei voi vaikuttaa.
Jos liikuntasi rajoittuu autolle kävelyyn, työnantaja voi kyllä tukea liikuntaharrastuksen löytämistä liikunta- tai virkistysedulla, mutta sen käyttötapaan tai käyttämättä jättämiseen työnantaja ei voi vaikuttaa.
Sen sijaan yritys ja työyhteisö voivat vaikuttaa työn tekemisen tapaan: jakautuuko työkuorma tasaisesti, saatko tukea ongelmatilanteiden selvittelyyn tai onko tehtäväsi mahdollista suorittaa normaalin työaikasi puitteissa. Työkulttuuri, sisäinen kehittäminen ja esimerkiksi sisäisen kommunikaation tavat ja käytännöt ovat usein koko yrityksen kattavia. Niiden muuttaminen voi olla yksittäiselle työntekijälle mahdotonta. Tämä ei välttämättä tarkoita, ettei niiden ongelmia kannattaisi tuoda esille: on mahdollista, että moni kollegasi haluaisi sanoittaa juuri samat tuntemukset, mutta kaikki eivät osaa tai uskalla.
Työhyvinvoinnista puhuessa usein nousee esiin esimerkiksi omien rajojen asettaminen. Mutta onko tämä tosiaan yksin työntekijän vastuulla, entä mitä tehdä, jos tehtävässäsi tai koko työyhteisössä edellytetään jatkuvaa äärirajoilla puurtamista? Koetko itse, että saat vapaasti asettaa rajasi – vai odottaako työnantaja, esihenkilö tai asiakas käytännössä kuitenkin enemmän? Ovatko yrityksesi tai työyhteisösi itse aloitteellisia järjestelemään työkuormaa ja kehittämään prosesseja niin, että työntekijät eivät uuvu?
Jos työpaikallasi puhutaan vaikkapa stressistä ja palautumisesta, kiinnostaako työnantajaasi se, nukutko tarpeeksi, vai löytyykö kiinnostusta kehittää ja korjata niitä työn ja työpaikan ongelmakohtia, joiden vuoksi saatat nukkua huonosti?
Miten oma työnantajasi edistää työntekijöiden hyvinvointia? Onko työhyvinvointi teillä koko yrityksen ja työyhteisön asia?
Blogin kirjoittaja Anna Storm on MPS:n rekrytointiviestinnän asiantuntija, joka kiittää omasta työhyvinvoinnistaan muun muassa omaa keskustelevaa, yhdessä kehittyvää ja toisiaan tukevaa tiimiään.
⏰ Haluatko oppia johtamaan itseäsi ja aikaasi? Onnistujan urapalvelu sisältää Johda itseäsi -kurssin, jonka avulla opit johtamaan itseäsi ja saat konkreettisia työkaluja ajanhallintaan. Kokeile maksutta 14 päivän ajan!
🤝 Vai kaipaisitko henkilökohtaista tukea työhyvinvointisi edistämiseen? Uravalmentajamme auttavat sinua työn ja vapaa-ajan tapainon löytämisessä. Tutustu Uralla eteenpäin -valmennukseen!
